Kääpiövillakoiranpentu etsinnässä

Olen kuumeillut jo pari vuotta hypoallergisesta koirasta. Rahavarat olivat vähäiset ja pelotti vaihtoehto, että oireilisimme silti molemmat.

Tilanne nyt

Haaveenamme on ollut jo puoli vuotta saada ostettua kääpiövillakoiran pentu. Mieheni lämpeni loppukesästä asialle. Olemme keski-ikäinen, tahattomasti lapseton pariskunta. Miehelläni oli nuorena tanskandoggi, itse en ole koskaan omistanut koiraa.

Kaveriksi ja aktivoijaksi (kävelyt, leikkimiset tms). Myös agilityharrastus kiinnostaisi. Olen pelkojen ja masennuksen vuoksi käynyt 2 vuotta psykoterapiassa.

Etsimme netistä tietoa, sopisiko joku koirarotu allergiselle. Löysin tiedon, että koska villakoirilla ei ole aluskarvaa, siitä ei irtoa niin paljon karvaa, ja myöskään hilsettä ei vapaudu ilmaan.

Koirassa ihmistä allergisoi pääasiassa sen sylki sekä ihosta irtoava hilse, joka on käytännössä kuollutta ihosolukkoa. Turkki vaikuttaa allergisointiin sen verran, että irtoavan karvan mukana hilse pääsee leviämään helpommin ympäristöön, mutta silloinkin siis allergian syynä on hilse eikä turkki.

Huomasin FB-ryhmässä, kun joku postasi pikkuruisen villakoiranpennun kuvan. Kysyin onko varattu, ja voinko varata. Hän laitteli messengerissä viestiä, pyysi kertomaan meistä, kyseli kaikenlaista. Kun itse kyselin mm. pentupaketista tms, niin ilmoitti antavansa koiran eri perheeseen.

Seuraavaksi sorruin Tori.fi-sivustolle, josta löytyikin todella kaunis Toy-villakoirapoika. Laitoin myyjälle monta viestiä, sovittiin haku noin 200 km päässä olevaan kenneliin.

Sovittiin, että soitan tulevana viikonloppuna hänelle ja jutellaan tarkemmin, ja että hän antaa tarkemman osoitteen pennun hakua varten. Pentu oli siis luovutusikäinen.

Soittoaika oli 12-13. Yritin tunnin soittaa monta kertaa, mutta puhelimeen ei saanut yhteyttä. Laitoin viestin Tori.fi:n kautta, jolloin hän pienen ajan jälkeen soitti minulle ulkomaalaisesta numerosta. Puhui venäläisittäin korostaen ja sanoi olevansa Turun saaristossa, menossa Helsinkiin.

Asui Savossa ja minä Pohjois-Pohjanmaalla. Ehdotti kohtaamista puolivälissä Oulua ja Helsinkiä. Kieltäydyin ja ilmoitin pian viestillä, että perun varaukseni.

Liityin FB:ssa useaan villakoiraryhmään löytääkseni tietoa pennusta, ja ehkä varattua pennun meille. Kysyin yhden juuri syntyneen koiranpennun kuvan alla, että onko pentu varattu.